torstai 20. helmikuuta 2014

Viikko-ohjelma

Saimme tehtäväksi katsoa Marikan päivä videon. Marika jotui nuorena pahaan liikenneonnettomuuteen ja sai sen seurauksena vaikean aivovamman. Tehtäväksi saimme suunnitella hänelle viikkosuunnilman, sekä kertoa siitä millaisia kuntoutumisen tukemisen tavoitteita eri toiminoilla voi olla. Millaista tukea voi antaa lähihoitajana eri toimintojen kohdalla?

Marika voisi harjoitella yrittää syödä itsenäisesti, harjoitella karkea- ja hienomotoriikkaa.

lähde
Viikko- ohjelma:

  • Maanantai:  Jumppatuokio (Fysioterapia) pyöräilyä jossa Marikan lihakset rentoutuvat ja vahvistuvat .
  • Tiistai: Koulu, Puheterapia, viestinnän harjoittelua. Ilmeillä ja eleillä viestintä. Tavoitteena kommunikoinnin parantuminen.
  • Keskiviikko: Lorutusta ja laulamista yhdessä perheen kanssa. 
    lähde
  • Torstai:  Musiikkiterapia, auttaa vuorovaikutukseen ja tuo vaihtelua. Musiikki voi  rauhoittaa ja tuottaa mielihyvää.
  • Perjantai: Junppatuokio (Fysioterapia), Liikeharjoituksia
  • Lauantai: Lepo ( Perheen kanssa oleilua ja esim. elokuvan katselua.)
  • Sunnuntai: Ulkoilua perheen kanssa. 

Katsoimme tunnilla videon Malin- nimisestä tytöstä jolla on ollut aivovamma jo pienestä pitäen.

Ajattelimme että Malin voisi harjoitella jokapäivä samoja asioita, kuten kävelyharjoituksia, motorisia harjoituksia (karkea- ja hienomotoriikka), kannustaminen leikkimään muiden lasten kanssa (hakemaan kontaktia, leikkimään yhdessä leluilla yms. ), puheharjoituksia, kirjoittamisharjoituksia, aterioiden syöminen itse (sen harjoittelu), ulkoilu, vaatteiden pukeminen (sukkien pukeminen,
paidan/housujen pukeminen).

lähde
Malinin viikko-ohjelma:
  • Maanantai: Toimintaterapiassa on tällä viikolla askarteluhetki. Samalla huomioidaan myös aivojen oikean puolen aktivointi (taiteellinen ja luova puoli). Samalla myös hienomotoriikka kehittyy, kun hän leikkaa saksilla yms.
  • Tiistai: jumppa/akrobatia tuokio, ja venyttelyt ohjatusti. Malinille voisi hankkia erityiskengät tai pohjalliset (huomasimme videosta että hänen kävelynsä oli huteraa ja askel hieman vino). Huom! yhteistyö fysioterapeutin kanssa.
  • Keskiviikko: Näköhavaintojen vahvistaminen ja stimuloiminen (piirtäminen, kirjojen katselu, pelaaminen). Tavoitteena on sekä lähi- että kaukonäön paraneminen ja se että tyttö näkisi 
  • mahdollisimman tarkasti.
  • Torstai: puheterapiaa, lorutusta ja laulamista yhdessä vanhempien/ammattilaisten kanssa. Tavoitteena puheen kehittyminen ja pitempien lauseiden puhuminen ja itseilmaisun vahvistaminen.
  • Perjantai: Lihaskuntoharjoitukset, auttaa kävemisessä ja lihasten hallinnassa, sekä motoriikassa
  • Lauantai: ratsastusterapiaa läheisellä tallilla ammattilaisen kanssa. Tasapaino kehittyy ja mieli virkistyy. Myös eri liikeratoja pystyy hyödyntämään hevosen selässä. Eläimillä on muutenkin tutkitusti hyviä vaikutuksia ihmisen terveyteen, stressitasoon ja kuntoutumiseen
  • lähde
  • Sunnuntai: Lepopäivä perheen kesken :D Kuitenkin päivittäiset normaalit harjoitukset tehdään.
Ja tässä vielä kuvitettu päiväohjelma. Ajattelimme että Malininkin on helppo seurata päiväjärjestystä, jos kaikki päivän askareet ja puuhat on selkeästi esillä kuvina, vaikkapa jossain seinällä . Siitä hän voisi oppia itsekin katsomaan päivän tapahtumia.

http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki/luokka/verbit?&page=1
Herätä aamulla







Askarrella
Kävelyharjoitukset
Ulkoilu


Kirjoittamisharjoitukset
Musiikkiterapia, laulaminen/lorutus
Peseytyä/käydä suihkussa












Käydä WC:ssä




Syödä






Puheharjoitukset

Askarrella
Leikkiä
Kävelyharjoitukset
Kirjoittamisharjoitukset



Ulkoilla

Musiikkiterapiaa/lorutuokio/laulutuokio

Käydä wc;ssä
Peseytyä/käydä suihkussa




Käydä nukkumaan







Kuntoutumisen tukemisen tavoitteet:

Kävelyn sujuminen, puheentuottaminen ja kommunikointi muiden ihmisten kanssa, käsien ja jalkojen liikkumisen parantuminen, omatoimisuuden edistäminen melkeinpä kaikessa päivittäisessä toiminnassa.


Voisimme lähihoitajina kannustaa yrittämään, ohjaamaan ja kannustaa leikkimään muiden lasten kanssa (hakemaan kontaktia, leikkimään yhdessä leluilla yms. ),. Hoitaja voisi aluksi olla mukana leikissä ja auttaa Malinia hakemaan kontaktia, hyviä leikkejä voisi olla sellaiset missä joutuu olemaan
vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa, esim. Aliaksen pelaaminen. Hoitaja voisi myös etsiä tietoa kaikista mahdollisista terapioista, palveluista ja tuista mitä perhe voisi saada. Hoitaja voi olla myös yhteydessä ja yhteistoiminnassa eri alojen ammattilaisten kanssa, kuten puheterapeutin, toimintaterapeutin, ratsastusterapeutin, fysioterapeutin kanssa, ja noudattaa heidän antamiaan ohjeita
ja harjoituksia, sekä myös auttaa tytön vanhempia noudattamaan saamiaan ohjeita. Hoitaja voisi myös mahdollistaa välillä tytön vanhemmillekin vähän lomaa, vaikka viikonlopun kahdestaan, samalla kun hoitaja vahtii lapsia, ja tekee tarvittavat harjoitukset.


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Terveysliikunta

Terveysliikuntaa on kaikki liikunta, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen.
Terveysliikunta on elimistön toimintaa sopivasti kuormittavaa liikuntaa, jolla on terveyttä editävä vaikutus. Liikunnan tulee olla riittävän tehokasta ja kuormittavaa sekä riittävän usein toistuvaa. Liikunnan on oltava säännölllistä, koska ihminen ei voi varastoida liikunnan vaikutuksia.
Näin saavutetaan monia hyötyjä; ihminen ei väsy niin helposti ja myös monet sairaudet pysyvät loitolla.
Terveyskunnolla tarkoitetaan ihmisen toimintakykyä terveyden kannalta.Terveyskunto on kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista, myös sairastumisriski pienenee. Terveyskuntoon vaikuttavat  perimä sekä monet elintapa-, yksilö- ja ympäristötekijät.
Hyvä terveyskunto on muun muassa:
  • Tässä lähde
    hyvää kestävyyttä
  • kehon hallintaa
  • lihasvoimaa
  • lihaskestävyyttä
  • nivelten liikkuvuutta
  • luuston vahvuutta
  • normaalia painoa
Fyysisen kunnon osa-alueet ovat:
  • hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto= kestävyyskunto/aerobinen kunto
    - on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen. Kestävyyteen vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, lihasten aineenvaihdunta ja hermoston toiminta. Hyviä lajeja kestävyyskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat mm kävely, pyöräily, hiihto, uinti, juoksulenkkeily, jumppa, ja luistelu.
  • lihasvoima ja kestävyys
    -Hyviä harjoitteita ovat kuntosaliharjoittelu, jumpat, voimistelu, pilates ja kuntopiirit.
  • nivelten liikkuvuus
    -Liikkuvuutta saa lisää venyttelemällä liikunnan ohessa, liikkuvuuteen painottuvissa jumpissa, voimistelussa, joogassa ja pilateksessa
  • luiden vahvuus=tuki ja liikuntaelimistön kunto
    - osa-alueet ovat lihasvoima, lihaskestävyys ja liikkuvuus, vaikutusta on mm. arkiaskareiden tekemisessä.
  • liikkeiden hallinta
  • tasapaino= motorinen kunto
    -Tasapaino on yhteyksissä kaatumisalttiuteen ja luunmurtumiin. Motorista kuntoa pääsee harjoittamaan mm palloilulajeissa, jumpissa, tanssissa, ratsastus, laskettelu ja  luistelu.
Liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen:
 
Liikunalla on monia vaikutuksia ihmisen terveyteen; niin sosiaaliseen, psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen.
Liikunnalla on vaikutuksia lihaksistoon ja keuhkojen toimintaan (hapenottokyky paranee). Hapenottokykyyn vaikuttaa myös sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta.
Luuliikunta auttaa myös ylläpitämään luiden vahvuutta ja lujuutta. Myös verenkierto vilkastuu. Monissa elimissä näkyy muutoksia: sydämen leposyke laskee, hapenkäyttö tehostuu, ja pumppausteho kasvaa. Verenpaine laskee kun ääreisvastus laskee. Myös veren rasva-arvot paranevat.  Lihasmassa kasvaa ja rasvakudoksen määrä pienenee. Ihmisen liikehallinta paranee;  parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus.
Mieleinen liikunta vaikuttaa myös ihmisen psyykkeeseen; mieliala kohoaa ja vireystila nousee. Ihminen saa myönteisiä kokemuksia, itsetunto vahvistuu, stressitaso mataloituu, ja ihmisellä on vähemmän masennusta ja ahdistusta.
Sosiaalinen hyvinvointi paranee; ihminen oppii parempia vuorovaikutustaitoja, ja oppii ottamaan toiset huomioon. Myös hänen sosiaaliset verkostonsa suurenee.
Myös keskittymiskyky ja muisti parantuvat liikunnan vaikutuksesta.
Myös unen laatu paranee.
Paljon liikkuvalla ihmisellä on myös pienempi riski sairastua moniin sairauksiin kuten; diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, nivelrikkoon, osteoporoosiin, syöpään, masennukseen ja dementiaan..
Tässä lähde
 

Lähihoitajan rooli liikunnassa ja ĺiikunnan ohjauksessa
 
Kongreettisia keinoja kuntoutujan motivoimiseen?
 
Lähihoitajalla on iso rooli esimerkiksi asiakkaan motivoimisessa liikuntaan. Hän voi kertoa liikunnan terveysvaikutuksista ja siitä mitä liikkumattomuudesta voi seurata.
Hoitajan on hyvä olla itsekin esimerkkinä asiakkaille, ja toimia itse ohjauksensa mukaan. Esim. jos hoitaja sanoo asiakkalle että pitäisi liikkua enemmän, hänellä ei ole juurikaan sananvaltaa, jos ei itse liiku ikinä. Pitää itse näyttää hyvää mallia, ja lähteä asiakkaan kanssa yhdessä liikkumaan.
Liikunnan tulee olla hauskaa, eikä liian raskasta. Hoitajan tulee ottaa huomioon esim. asiakkaansa  ikä, voimavarat, kunto ja sairaudet.
Päiväkodissa hoitaja voi kannustaa lapset vaikka leikkimään yhdessä jotain peliä tai leikkiä, mikä on onneksi helppoa koska lapset lähtevät yleensä innolla mukaan toimintaan. Lapsia voi motivoida esim. kaverien seuralla ja esimerkillä ja vaikka kokeilemaan jotain peliä yhdessä hoitajan kanssa.
Hoivakodissa vanhusten kanssa voi mennä yhdessä. Varsinkin dementoituneelle tulisi antaa selkeät ohjeet ( lähdetään yhdessä ulkoilemaan! ei: lähdetkö ulkoilemaan??!?!? ai et lähde? no ei sitten, ei haittaa, jää lepäämään.). Monet hoitajat tekevät itselleen helpoimman kautta; jos vanhus ei halua lähteä ulos, luovutetaan liian nopeasti. Silloinhan voi vaikka pitää ylimääräisen kahvitauon.
Usein vanhuksella kestää hetki, ennenkuin vastaa ja tekee päätöksen. Hoitajan ei tulisi tehdä liian nopeita johtopäätöksiä tästä. Me pyrimme seuraavalla työssäoppimisjaksolla kiinnittää huomiota tähän.
 
Entä jos ihminen on motivoitumaton liikkumaan?
Tärkeää on perustella liikkumisen hyödyt; miksi kannattaa liikkua monipuolisesti. Oma äänensävy ja -paino, sekä ilmeet ja eleet ovat ohjauksessa tärkeällä sijalla. Hoitaja voisi etsiä sellaisia liikantamuotoja, mistä asiakas itse nauttii! Ja tämä vaatii sitä että kuntoutujan kanssa juttelee rauhassa. Esim. jos ihminen pelkää vettä ja uimista, ei hoitajan varmaankaan kannata raahata häntä heti uimahalliin ja altaan syvään päähän.
Vanhusten kanssa täytyy muistaa riittävän ajan antaminen ja selkeä ohjaus.
Myös hoitajan oma motivaatio ja innostus toimintaan on tärkeä asia. Jos hoitajaa ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä itse lenkille, miten hän voisi saada innostettua asiakkaan mukaansa.
 
Tässä lähde
 
"Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan me vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta." -Tahko Pihkala, Kuntouttava lähihoito 2013

 

tiistai 18. helmikuuta 2014

Ammatillinen kuntoutus

Mitä tarkoittaa ammatillinen kuntoutus?
Tässä lähde


Ammatillinen kuntotus on toimintaa joka parantaa/ylläpitää työkykyä tai työhön pääsyä.  Mikäli vian, vamman tai sairauden vuoksi on uhka tulla työttömäksi on mahdollisuus saada ammatillista kuntoutusta.  Kansaneläkelaitos, työeläkevakuutus, tapaturma- ja liikennevakuutus, työvoimaviranomaiset sekä ammatilliset oppilaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta. Kelan järjestämä kuntoutus on maksutonta. 
Täältä löytyy kelan järjestämiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja.

Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä mm.
  • ammatinvalinnanohjausta
  • kuntoutustutkimusta
  • työ- ja koulutuskokeiluja
  • työ valmennusta
  • ammatillista tai jotakin muuta koulutusta
  • työvoimaneuvontaa ja työhönsijoitusta
  • elinkeinotukea
  • työn tai opiskelun apuvälineitä 
  • työolosuhteiden järjestelytukea.
Organisaatiot, jotka toteuttavat ammatillista kuntoutusta?
Tässä lähde
  • Kela
    - Kela voi kouluttaa uudelleen/mahdollistaa alan vaihtamisen ihmiselle, jolle aiheutuu työstään terveydellisiä ongelmia (esim. jos hoitajalle tulee TULES-ongelmia ja selkä pettää, tai jos hän allergisoituu/sairastuu. Tällöin Kela voi kustantaa uuden ammatillisen koulutuksen. Vaihtoehtoja löytyy useita; muutaman päivän kuntoutustarpeen arvioinneista monivuotiseen koulutuksen. Työikäisille järjestetään myös erilaisia kursseja joiden tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen --> auttaa pysymään työelämässä.
  • Työeläkevakuutus/Työeläkekuntoutus eli TELA
    - tehtävänä on työeläkejärjestelmän vahvistaminen, esim. edunvalvonnalla, yhteiskunnallisella koulutuksella ja viestinnällä.
  • Tapaturma- ja liikennevakuutus/vakuutuskuntoutus VKK
    -Kuntoutusmisen suunnittelu ja toteutus niin että lopputulos olisi hyvä niin kuntoutujan, yhteiskunnan ja toimeksiantajienkin taholta. VKK on yhdistys, joka on perustettu tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden yhteiseksi palveluyritykseksi. VKK suunnittelee ammatillista kuntoutusta ja TYKY-toimintaa yhdessä mm. kuntoutujan ja vakuuttajien kanssa. Toiminta-alueena on koko suomi.
  • Työvoimaviranomaiset/Työ- ja elinkeinotoimisto
    -TE-palvelut ovat mauksuttomia työnhakioille. Yhteistyökumppaneita ovat mm. yritykset, oppilaitokset, kunnat ja järjestöt. TE-palveluita ovat mm. työnhaussa auttaminen/neuvominen, ammatinvalintaohjaus, ammatillinen koulutus, työkokeilut, ja kuntouttava työtoiminta. TE-toimistoja on mm. Haminassa ja Kotkassa.
  • Ammatilliset oppilaitokset

    Lisäksi apuna ammatillisessa kuntoutuksessa:
  • Työterveystoimi
    -Työterveyslääkäri voi arvioida ja tähdä tarvittavia tutkimuksia, sekä tehdä mahdollisen päätöksen kuntoutuksen aloittamisesta.
  • Psykologit
    -Keskusteluapu (jaksaminen, työ- ja ihmissuhdeasiat)
  • Fysioterapia
    -Apua fyysisiin vaivoihin
  • Sosiaalihuolto
    -Sosiaalityöntekijän kanssa voi keskustella mm. siitä mitä palveluita ja taloudellista tukea on mahdollista saada
  • Työvoimatoimistot
    -Esim. nuorille jotka ovat alttiit syrjäytymiselle (vaikka jääneet peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa), etsitään heille keinoja päästä opiskelemaan/työelämään.
Selvitä työikäisen kuntoutuskuvioita?

tässä lähde
Tyky:

Työkykyä ylläpitävä toiminta. Tyky -toiminta perustuu ennen kaikkea yhteistyöhön. Sekä työnantajalla että työntekijällä on siinä oma roolinsa. Yhteistyötä tarvitaan niin organisaation sisällä kuin ulkopuolella.
Henkilöstön hyvä työkyky edistää työn sujuvuutta, laatua sekä vaikuttavuutta. Sillä on merkitystä myös kustannusten kohtuullisuuden kannalta. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpito tulee nähdä osana organisaation jatkuvaa toimintaa, mutta sitä voidaan aktivoida myös erillisillä henkilöstön motivaatiota kohottavilla hankkeilla.
 Työkykyä ylläpitävän ja työelämää kehittävän toiminnan vaikuttavuutta on kyettävä arvioimaan.

Aslak:
Aslak eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä oleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta, jonka  tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Aslak-kuntoutus toteutetaan kuntoutuslaitoksissa kiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon ja työyhteisön kanssa. 

Työterveys:

Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin.
Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.
Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta
Tässä lähde

    Työikäisen ja ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn arviointi

    Erilaiset testit ja mittarit
    Tässä kuvan lähde

    Ikääntyneet:

    • ADL (Activities of Daily living) ja IADL (Instrumental of Daily living)
    Testeissä kuvataan henkilön suoriutumista kuukauden ajalta.
    IADL testissä kuvataan yli 60-vuotiaiden asiakkaiden kykyä suoriutua päivittäisistä toimista ja asioiden hoitamisesta, sekä ulkopuolisen avun tarvetta. Testi tehdään haastattelemalla. Ei sovi pysyvässä laitoshoidossa oleville. Kyselylomakkeessa on 8 kohtaa. Testissä olevia osioita ovat  mm. puhelimen käyttö, kaupassa käynti, ruuan laitto, lääkkeistä huolehtiminen, raha-asiat..yms. Kohdat pisteytetään --> mitä suuremmat pisteet, sitä paremmin ihminen selviytyy omatoimisesti. . (linkki IADL asteikkoon tässä)
    Asteikko ohjaa löytämään sopivan asuinympäristön ja apuvälineet ikääntyneelle henkilölle.
    • Bergin tasapainotesti
    Testataan henkilön kykyä ylläpitää ja muuttaa asentoa vaikeutuvien suoritusten aikana. Testillä mitataan esim. tasapainoa asennosta toiseen siirryttäessä.
    Testissä arvioidaan 14 liikkeen avulla potilaiden kykyä ylläpitää tasapainoaan. Liikkeet soveltuvat jokapäiväiseen elämään. Ensimmäinen yritys pisteytetään, eikä liikkeitä saa harjoitella etukäteen.
    • Kävelytestit
    6 minuutin kävelytestin valmiin pohjan löydät täältä. Testissä mitataan mm. aikaa, sykettä, hengitystä, oireita/tuntemuksia. Testin jälkeen tehdään yhteenveto testistä.
    10 metrin kävelytestin valmis pohja löytyy täältä. Siinä kävellään merkitty 10m matka normaalia kävelyvauhtia ja seuraavan kerran mahdollisimman nopeasti. Testissä mitataan aikaa ja kävelynopeutta.
    • Liikkumisen ja siirtymisen testit, esim. RAVA ja EMS, Timed Up and Go
    RAVA testi on ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari (päivittäiset perustoiminnot ja niistä selviytyminen). Mittari koostuu 12 kysymyksestä (valmiit vastausvaihtoehdot). Toimintakykyä arvioidaan esim. seuraavien kohtien avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke --> lasketaan RAVA indeksi ja -luokka.
    EMS testi muodostuu 7 osiosta (selinmakuulta istumaan nousu, istumasta selinmakuulle meno, istumasta seisomaan nousu, seisominen, kävely, kurkottaminen eteen käsivarsi ojennettuna, 6 m kävelytesti..). Testi on yksinkertainen ja nopea tehdä.  Suoritusten pisteet lasketaan yhteen, ja tulokset arvioidaan moniammatillisesti.
    Timed Up and Go testissä istutaan tuolilla, josta noustaan seisomaan ja kävellään 3 m, käännytään, kävellään takaisin ja istutaan. (testi löytyy täältä). Testi on tarkoitettu mittaamaan vanhusten liikkumista.

    Havainnoinnin avulla voitaisiin saada kongreettista tietoa vanhuksen kunnosta. Vanhukselta voi myös kysellä tuntemuksia. Omaisilta voi myös saada hyvää tietoa, esim. jos vanhus on dementoitunut eikä osaa ilmaista itseään. Myös vanhuksen yleistä vireyttä ja mielentilaa voi havainnoida.

     Työikäiset:
    • UKK-kävelytesti
    Soveltuu työikäisille terveyskunnon mittaukseen (hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto eli aerobinen kunto, tuki- ja liikuntaelimistön kunto, motorinen kunto, kehon koostumus). Testi on tarkoitettu 20-65-vuotiaille. Se mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön hapenottokykyä.
    Testissä kävellään kaksi kilometriä tasaisella vauhdilla mahdollisimman nopeasti.
    • Invalidisäätiön lihaskuntotesti
    Testin tarkoitus on mitata lihasten kestävyysominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä ryhdin ylläpidossa ja työssä selviytymisessä. Osa-alueita ovat mm. vatsa- ja selkälihasten tekeminen, kyykyt, lihasvoimaa..

    • Puristusvoimamittaus
    Käytetään mittaamaan lihasvoiman tasoa (käden). Testi tehdään vähintään kaksi kertaa ja parasta tulosta käytetään tuloksena. Testi tehdään sillä kädellä jolla ihminen kirjoittaa. Yksi puristus on 3-5 sek ja suoritusten välillä on lepotauko.
    • Kehonkoostumusmittaukset mm. BMI eli painoindeksi
    Soveltuu hyvin painon arviointiin ja seurantaan sekä terveysriskien arvioimiseen kaikille työikäisille. BMI on edullinen, nopea ja luotettava testi. Pelkkä paino ei kuitenkaan kerro onko ihminen ylipainoinen vai ei, koska ihmiset ovat eripituisia.
    BMI lasketaan kaavalla:
     paino : ( pituus  x pituus )

    Haastattelun avulla voisi saada selville hänen omia kokemuksiaan fyysisestä kunnostaan ja toimintakyvystään. Myös se miten hän kokee sen vaikuttavan omaan elämäänsä (negatiiviset/positiiviset asiat). Myös omaisilta voidaan saada hyvää tietoa.
    
    Tässä lähde

     

      tiistai 11. helmikuuta 2014

      Ikääntyvä kuntoutuja

      Teimme koosteen ikääntyvän sosiaalisesta kuntoutuksesta.
      Tässä kuvan lähde
      Iäkkään sosiaaliseen kuntoutukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Hoivakodeissa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota tilojen kodinomaisuuteen ja esteettisyyteen. Esimerkiksi hoivakodin puutarhaan voisi panostaa enemmän ja siihen että vanhuksilla olisi edes ulkoilumahdollisuuksia ympäri vuoden. Hoitajien tulisi miettiä että hoivakodin tulisi olla sellainen jossa voisi itsekin asua, ja viihtyisi siellä elämänsä loppuun asti.
      Vanhuksia voisi olla hoivakodeissa mahdollisuuksien mukaan vähemmän (6-10) , ja asukkaat voisi valita mm. iän ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Näin heillä olisi viihtyisämpää yhdessä.
      Olisi tärkeää että asukas saisi sisustaa oman huoneensa miten tykkää, ja se että hoivakoti olisi muutenkin värikäs ja kodinomainen. Koska ympäristön tulee olla sellainen jonka dementoitunut ymmärtää. Jos ympäristö on kauhean laitosmainen, dementoitunut vain turhaan hätääntyy ja luulee olevansa sairaalassa.
      Monelle vanhukselle on lemmikit myös todella tärkeää, he viihtyisivät hoivakodissa paljon paremmin jos parhaan ystävän voi ottaa mukaan. Lemmikeitä on muutenkin tutkittua terveyshyötyä, mm. stressitaso alenee huomattavasti.
      Tässä kuvan lähde
      Kodit voisivat olla erityylisiä, mm. hienostokodissa olisi kukka-asetelmia ja posliiniastioita.
      Hoivakodissa voisi olla erilaisia palveluita, kuten kampaamo, kauneushoitola, teatteri, tai kahvila, jossa vanhukset voisivat viettää aikaa keskenään...Palvelut olisi näin enemmän vanhusten käytettävissä. Tärkeää vanhuksille olisi se että he tuntevat olonsa turvalliseksi, muisti virkistyy kun on mielekästä tekemistä, ja he voivat viettää aktiivista elämää. Kun näin toimitaan niin usein myös vanhuksen aggressiot kummasti vähenevät, ja esim. lääkitystä voitaisiin vähentää, ja tällöin myös lääkekulut vähenevät.

      Vanhuksille voisi järjestää erilaisia kerhoja, kuten leivontakerho, käsityökerho, shakkikerho.
      Vanhuksille voisi mahdollistaa lomamatkoja lämpimiin maihin näin halutessaan. Joku hoitajista voisi lähteä aina mukaan.
      
      Tässä lähde
      Vanhuksilta voitaisiin aina myös kysellä mitä he haluaisivat syödä, ja ruokaa voitaisiin laittaa vaikka yhdessä vanhusten kanssa. Usein vanhukset tykkäät esim. perinneruoaista esim. karjalan paistista.

      Tarinallisuutta voi myös käyttää hyväksi ikääntyneiden sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa. Kun hoitaja tuntee asukkaan hyvin ja myöskin hänen elämäntarinansa, hän pystyy ymmärtämään asukasta paremmin, ja myöskin sitä miksi hän käyttäytyy tietyllä tavalla. Näin hoitaja voi huomata myös asioita joista asukas saa mielihyvää ja mitkä ovat hänelle tärkeitä. Niin tällaisia asioita voidaan hyödyntää myös hoitotyössä. Esimerkiksi jos asukas on tykännyt aina saunoa, hänelle voitaisiin järjestää mahdollisuus siihen myös hoivakodissa, esim. Kerran viikossa.  Myös jo sillä että asukas saa kertoa hoitajalle omaa elämäntarinansa, on jo kuntouttava vaikutus häneen. Käytännössä tarinallisuutta voidaan toteuttaa siten että hoitaja istuu rauhassa alas, ottaa muistiinpanovälineiden esille ja antaa vanhuksen rauhassa kertoa omaa tarinaansa, ja hoitaja kirjoittaa kaiken ylös. Niitä asioita voi myös kerrata myöhemmin yhdessä vanhuksen kanssa. Jos vanhus on vaikka dementoitunut, hoitaja voi myös kysellä asioita hänen omaisiltaan. Elämäntarinaa voi täydentää jatkuvasti, esim. Jos vanhus kertookin jotain uutta elämästään.
      Tässä lähde

      keskiviikko 5. helmikuuta 2014

      Ikääntynyt kuntoutuja psyykkisestä näkökulmasta

      Tehtäväksi saimme selvittää millaisia erilaisia muistisairauksia ihmisellä voi olla?
      Mitkä ovat sairauden taustalla olevat syyt? Miten sairaus oireilee (mistä tunnistaa)?
       Miten hoidetaan/miten tuetaan arjessa? Mitä yhteistä/mitä eroa on näissä sairauksissa?

      Tässä lähde
      Lewyn kappaletauti

      • Alkaa yleensä yli 65-vuotiaana. Yleisempi miehillä.
      • saanut nimensä solujensisäisen Lewyn kappaleiden mukaan
      • taudin syytä ei tiedetä
      Oireet:
      • alkaa hitaasti, muistiongelmat kehittyvät taudin edetessä
      • älyllisen toimintakyvyn heikentyminen, tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut
      • toistuvat näköharhat
      • parkinsonin taudin piirteitä (liikkeiden hidastuminen, jäykkyys ja kävelyhäiriöitä)
      • tajunnanmenetyskohtaukset
      • kaatumiset, sekavuus, käytösoireet
      • lyhytpinnaisuus, kiukunpuuskat
      • Tässä kuvan lähde
      • tauti etenee omatoimisuuden meneteyksestä vuodehoitoon ja lopulta kuolemaan (noin 10-vuodessa)
      --> Diagnosointi perustuu taudinkuvaan ja siihen että kuvantamisessa (magneettikuvaus) ei näy Alzheimerin taudin muutoksia.

      Hoito:
      • ei ole ehkäisevää, parantavaa tai pysäyttävää hoitoa
      • hoidetaan psyykenlääkkeillä, mutta lääkehoito haasteellista (voivat aiheuttaa sekavuutta ja kävelykyvyn heikentymistä jo pieninä annoksina)
      • fysioterapia, jotta kävelykyky saataisiin säilymään mahdollisimman  pitkään

      Vaskulaarinen dementia
      • aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama muistisairaus
      • monimuotoinen taudinkuva, Alzheimerin taudin piirteitä
      • taustalla voi olla myös aivoverenkiertosairauksia (aivoinfarkti, hapenpuutteesta johtuvat vauriot, aivoverenvuodot)
      • taustalla voi olla kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alkoholi ja tupakointi. Nämä lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mikä puolestaan altistaa vaskulaariselle dementialle.
      Oireet:
      • muistihäiriöt eivät ole hallitsevia, etenkään alussa. Oireet alkavat nopeasti!
      • oireet etenee portaittain, välillä on parempia päiviä
      • neurologisia oireita aivojen vauriokohdan mukaan (kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä)

      -->Diagnoosi tehdään aivojen tietokone- tai  magneettikuvausten perusteella (näkyvissä merkit aiemmista infarkteista)

      Hoito:
      • ei lääkehoitoa
      • lääkehoito perustuu aivoverenkiertosairauden uusiutumisen ehkäisyyn ja riskitekijöiden hoitoon
      • kuntoutus
      • fysioterapia
      • elämäntapaohjeet ( tupakoinnin lopettaminen, maltillinen alkoholin käyttö, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoito sekä esim. diabeteksen hyvä hoitotasapaino.

      Muistihäiriöisten arjessa tukeminen (mitä asioita tulee huomioida muistisairaan hoitotyössä)

      • selkeä ohjaus, selkokieli
      • hoitajana oman käytöksen hallinta, on itse rauhallinen vaikka toinen riehuisi
      • harhoihin suhtautuminen (ei lähde niihin mukaan)
      • arvostava suhtautuminen vanhukseen, ja sen mukainen kohtelu
      • potilaan kohtaaminen realistisesti, käytöksen ja tunteiden ymmärtäminen ja sairauden tunteminen, kuunteleminen
      • hoitajien vuorovaikutustaidot ja toiminnan loogisuus
      • kosketus, läheisyys, huumori, sosiaaliset suhteet
      • omaisten tukeminen ja läheisten merkityksen ymmärtäminen
      • luottamuksellisen suhteen luominen
      • auttaminen ilmaisemaan potilaan tunteet
      • fyysisten tarpeiden täyttäminen (uni, terveellinen ja maistuva ruoka, riittävä veden juominen, liikunta, virikkeet, muistisairauden lääkehoito, muiden sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito)
      • apuvälineet (rolla, turvahella ajastimella, turvapuhelin)
      • iloa tuottavien asioiden etsiminen ja voimavarojen kartoittaminen
      • korvaavien taitojen löytyminen kadotettujen tilalle
      • asioiden tekeminen omaan tahtiin
      • aivojen aktivointi (vanhoista asioista keskustelu, valokuvien katselu)
      • selkeä päivärytmi
      • asioiden toistaminen (kertaus on opintojen äiti!!!)
       



      Mitä yhteistä/eroa on näissä kahdessa muistisairaudessa?

      Yhteistä:
      • molemmat ovat yleisimpiä miehillä
      • varsinaista sairauden lääkehoitoa ei ole, oireenmukainen hoito
      • voidaan diagnosoida magneettikuvauksen perusteella
      • molemmat alkavat ns. vanhalla iällä
      • molemmissa oireena on kävelyn ongelmat
      • muistiongelmat
      Erot:
      • alkamisnopeus, Lewyn kappaletauti alkaa hitaasti, Vaskulaarinen dementia nopeasti
      • Vaskulaarisen dementian puhkeamisessa on yhteyttä elintapoihin ja muihin sairauksiin (mm. tupakointi, alkoholi, ylipaino). Lewyn kappale tautia ei pysty ehkäisemään.
      • Lewyn kappaletautiin liittyy myös näköhäiriöitä ja tajunnanmenetys kohtauksia.


       










      Kuntoutussuunnitelma

      Tunnilla harjoittelimme kuntoutussuunnitelman tekoa. Mitä opimme suunnitelmaa tehdessä? Mikä oli haastavaa? Minkä ajattelemme olevan sitten tulevalla työssäoppimisjaksolla vaikeampaa, mikä selkeää?

      Tässä lähde
      Suunnitelman tekeminen oli aluksi yllättävän vaikeaa. Saimme opelta kuitenkin hyvät ja konkreettiset ohjeet, ja kun sai homman käyntiin niin eihän se loppujen lopuksi ollutkaan niin vaikeaa. Esi- ja taustatietojen miettiminen oli helppoa, ja töissäkin niitä voi etsiä helposti asukkaan asukastiedoista (Effica tai Hilkka). Mutta sitten toimintakyvyn arviointi oli hieman haastavampaa. Hetki kesti miettiessä mitä nyt tulee psyykkiseen toimintakykyyn ja mikä sosiaaliseen. Kentällä sitten on varmasti helpompi tehdä kuntoutussuunnitelmaa, kun näkee oikean kuntoutujan ja pystyy havainnoimaan häntä arkiympäristössään. Ensin on hyvä tutustua kuntoutujaansa kunnolla ja keskustella hänen kanssaan. Myös hänen omaisiltaan voi saada hyvää tietoa.
      Tärkeintä opiskelijana on kuitenkin oma aktiivisuus ja se että hakee ahkerasti tietoa. Myös oikella asenteella pääsee aika pitkälle!
      Suunnitelman tekeminen jännittää, koska sen pitää olla niin pitkä ja laaja työ. Myös ohjaajien suhtautuminen mietityttää ja se että osaako nyt muotoilla asiat oikein.
      Opimme myös sen että vaikka asukkaan toimintakykyyn pitää kuvata myös ne asiat jotka ovat hyvin, esim. että hänellä on hyvä muisti ja positiivinen asenne.

      Nyt on sitten kiva mennä työssäoppimisjaksolle tekemään kuntoutussuunnitelmaa oikealle asukkaalle, kun on jo vähän hajua miten se oikein pitäisi tehdä.
      Uskomme että asiat vielä loksahtavat paikoilleen!