Mielenterveyshäiriöt

MIELIALAHÄIRIÖ

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja Masennus

keskeinen oire on mielialan tai mielenvireen muutos, joka voi kestää pidempään. Hetkellinen tai lyhytaikainen masentunut mieliala on normaali reaktio pettymyksiin tai menetyksiin. Mielialan muutos voi kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2–3 viikkoa, usein se kestää kuukausia, joskus jopa vuosiakin.

Mielialahäiriöiden luokittelu perustuu oireiden laatuun, vaikeusasteeseen ja kestoon.

Lähde

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi sairastua minkä ikäisenä vain, yleensä nuorena. On todettu, että perintötekijöillä on osuutensa kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamisessa. Lapsuuden traumaattiset kokemukset tai stressaavat elämäntilanteet saattavat altistaa kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle.

·         Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita;

• Normaalista poikkeavalla tavalla kohonnut mieliala, puheliaisuus, eriasteiset suuruuskuvitelmat, hajanaisuus, keskittymiskyvyttömyys ja sopimaton käyttäytyminen.

Masennustilat vaivaat kaikenikäisiä, mutta yleensä ne ovat alkaneet murrosiässä. Enemmistö depressiivisistä henkilöistä kärsii jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä, kuten ahdistuneisuus-, persoonallisuus- ja päihdehäiriöistä. Tällöin voi ilmetä paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, muita pelkotiloja, yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä tai päihdeongelmia. On tavallista, että psyykkinen oirehdinta alkaa ahdistushäiriöllä, ja depressio kehittyy vasta tämän jälkeen.

·         Oireita masennukseen;

• Masentuneisuus, surullisuus, alentunut kyky tuntea mielenkiintoa/ mielihyvää, väsymys, laihtuminen, painonnousu, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne, vakavammissa tilanteissa kuolemantoiveet sekä itsemurha-ajatukset.

Hoito ja Kuntoutus

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden hoitoon käytetään lääkehoidon ja psykososiaalisen hoidon yhdistelmää, keskeisin hoitomuoto on mielialaa tasaava lääkehoito. Lääkehoidolla pyritään tasoittamaan ääripäitä sekä pidentämään oireettomia jaksoja.

Hoidossa on tärkeä yhdistää lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoidot yksilöllisten tarpeiden mukaan kokonaisuudeksi, joka tukee hoitoa.  

Yksilö-, pari- ja ryhmäterapiat sekä psykoedukaatio (potilaalle ja lähipiirille pyritään saamaan samanlainen näkemys sairaudesta ja sen ilmenemisestä) on tärkeä osa kuntoutumista.

Mikäli avohoito on akuuttivaiheessa riittävää, tulee säännöllisiä tapaamisia olla 1-2 viikon välein, useamminkin mikäli itsemurha riski on liian suuri.

Seurantatapaamisissa arvioidaan hoidon tehoa käyttämällä masennus oireita määrittäviä mittareita sekä mielialapäiväkirjaa.

Omaiset ja potilaan muu lähipiiri tulisi ottaa mukaan hoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin.
Mielestäni kuntoutusta/kuntoutumista on jo se, että sairastunut henkilö saadaan hoitoon.

Lähde

Masennuksen hoitoon käytetään psykoterapiaa/ terapeuttista keskustelua, lääkehoitoa, joillekin on hyötyä sähköhoidosta, kirkasvalohoidosta tai transkraniaalista magneettistimulaatiohoitosta (TMS), myös lepo on tärkeää. Liikunta on myös hyvä hoitomuoto, mutta se ei korvaa edellä mainittuja hoitomuotoja.

Akuuttihoidon tavoitteena on oireettomuus, jatkohoidon tavoitteena taas oireiden poissa pysyminen sekä ylläpitohoidolla pyritään estämään uuden sairausjakson puhkeaminen.

Masennuksen eri tukimuotoja on mm. arkitoimintojen ja säännöllisen päivärytmin ylläpito, stressin välttäminen, realististen suunnitelmien luominen.