"Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla elämä sujuvammaksi"- luento

Pohdintoja ja ajatuksia luennolta.

Tässä lähde

• "Ensinmäinen ihmissuhde pitää aina solmia oman itsensä kanssa". Itsensä pitää oppia tuntemaan ja omia tunteita pitää oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan.
• Oma itse pitäisi olla tärkein elämässään (ei se mitä muut ajattelee, vaan se mitä itse ajattelee/tuntee). Jokainen kuitenkin haluaa olla hyväksytty; tulla nähdyksi ja kuulluksi.
• Jos elämässä tapahtuu kurjia asioita, tunteet pitää tiedostaa. Elämän kuuluukin välillä sattua. Tunteita kuuluu näyttää! Jos kaikki tunteet patoaa sisäänsä, se vie kauheasti energiaa ihan. Tai jos tunteet purkaa vihaan (huutaa toiselle), siitä ei ole mitään hyötyä.
• Tunteet ei koskaan valehtele. Tunteet on puhtain ja aidoin osa itsestä.
• Jos tunteita ei ilmaise, voi tulla tunnelukkoja. Täytyy muistaa että tunteet ei häviä minnekään kun niitä ei ilmaise, vaan ne kertyy sisälle ihmiseen. Tästä johtuen voi tulla erilaisia vaivoja kuten päänsärkyä, ihottumaa, vatsakipua..
• Ihminen peilaa helposti itseään toisiin ja toisten reaktioihin. Esimerkiksi jos on vaikka kauhean innoissaan jostakin, ja ei saa toisilta vastakaikua.
• Täytyy muistaa se, että kukaan ihminen maailmassa ei saa sinua suuttumaan. Ihminen voi itse päättää tunteistaan ja valita miten reagoi, mitä tunteita lähtee ruokkimaan.
• Koskaan ei voi miellyttää kaikkia ihmisiä. Se ei vain ole mahdollista. Tärkeintä on rakastaa itseään ja tiedostaa omat tunteensa.



Kuvan lähde tästä

• Jokaisen pitää tajuta se, että vain itseään voi muuttaa! Itseään muuttamalla voi sitten muuttaa toisia.
• Pitää myös muistaa kuunnella toisia ihmisiä aidosti, ja varoa keskeyttämistä sekä omien kokemusten kertomista. Näin osoittaa että arvostaa toista ja haluaa oikeasti kuunnella.
• Kun pitää kertoa toiselle vaikka negatiivistakin kritiikkiä, tulisi muistaa puhua "minä" muodossa (Minusta tuntuu että..). Jos puhuu " sinä" muodossa (Kun sinä ei koskaan..) toinen asettuu helposti vain puolustuskannalle ja riidan ainekset ovat kasassa.

 

Esteettömyys

Tämän päivän aiheena oli esteettömyys.
Esteettömyys on esimerkiksi tilojen toimivuutta, turvallisuutta ja miellyttävyyttä. Siihen liittyy myös helppokäyttöisyys ja loogisuus (mm. apuvälineet) riippumatta siitä millainen henkilön toimintakyky on. Lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys (aistivammaiset) ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta, edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentää syrjäytymistä/syrjintää. Esteettömyys on myös kansalaisten osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.
Ihmisten asenteet liittyvät läheisesti esteettömyyden toteuttamiseen käytännössä. Esteettömyys edistää ihmisen itsenäisyyttä ja omatoimista suoriutumista päivittäisistä toiminnoista (mm. itsenäinen asuminen).
(lähde: esteeton.fi ja invalidiliitto.fi )
Menimme Kauppakeskus Pasaatiin miettimään, miten esteettömyys on otettu huomioon, ja miten esimerkiksi pyörätuolilla mahtuu kulkemaan sisätiloissa.


Hissillä pääsee kulkemaan helposti eri kerroksiin.

Invahissillä voi helposti välttää portaat.

Sisään pääsee helposti luiskien avulla,
ovi oli moottoroitu mikä
 helpottaa pyörätuolilla kulkemista.



Löysimme myös esteitä liikkumiselle:



Kun palasimme takaisin kouluun, huomasimme että monesti
 jalkakäytävän reuna oli liian korkea,
 mikä hankaloitti liikkumista mm. pyörätuolilla.

Periaatteessa oli hyvä kun luiska löytyi portaista,
 mutta tämä luiska on aivan liian jyrkkä! 

 










 

Maasto on välillä hankalaa liikkua ja asfaltti huonokuntoista.
Tästäkään ei pääsisi liikkumaan itsenäisesti pyörätuolilla.

Liikuntavammaisuus

Tutustuimme tunneilla liikuntavammaisuuteen. Liikuntavammainen on henkilö, jolla on joko ala- tai yläraajojen puutos tai jollakin tapaa liikkumista rajoittava vamma/sairaus (esim. cp-vamma, lihassairaus, selkäydinvamma, raajan puutos/amputaatio, neurologiset sairaudet (MS, Parkinson), tapaturmat).

CP- vamma (Cerebral Palsy)

Kuvan lähde tästä

=Sikiöaikana tai varhaislapsuudessa tapahtunut vaurio liikettä säätelevillä alueilla. Vamma on elinikäinen ja parantumaton.

CP-vammaisella ihmisellä voi olla vaikeuksia motoriikassa ja monia liitännäisongelmia, kuten ongelmia aistitoiminnoissa, puheessa ja kommunikaatiossa, sekä syömisessä ja kognitiivisissa toiminnoissa (huom! CP-vammoja voi olla eriasteisia).

Koska vaurio tapahtuu niin varhain, oirekuva muuttuu yleensä lapsen kasvaessa.

CP-vamma voi aiheuttaa myös monia sosiaalisia ongelmia, kuten kuolaamista ja painon sekä pituuskasvun hidastumista.

CP- vamman muodot

-Spastinen (kohonnut lihasjänteys)
- Ataktinen (lihasten yhteistoiminnan vaikeus)
-Dyskineettinen (kontrolloimaton liike (atetoosi) ja dystonia (lihasjänteiden vaihtelu))

Lähihoitajan pitää huomioida työssään mm. CP- vammaisen kuntoutuksen suunnittelu. Tarkoitus on toteuttaa asiatuntijoiden (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, puheterapeutti..) antamia ohjeita. Hoitajan tulee olla myös selvillä kehitysvamman vaikeusasteesta; olisi todella loukkaavaa kohdella täysin älyllisesti toiminnallista ihmistä kuin lasta. Vaikka ihmisellä olisi todella pahasti liikkumista haittaava CP-vamma, hän voi olla älyllisesti täysin toimintakykyinen.
Tavoite voi olla mm. mahdollisimman normaalin elämän mahdollistaminen (asunnon muutostyöt).
Hoitaja voi mahdollistaa cp-vammaiselle ihmiselle myös kaikki hänen arkeaan helpottavat apuvälineet.

Kuvan lähde tästä